Jonkun täytyy ottaa ensimmäinen askel
Så varför förbränns fortfarande avfallskärl i Finland i stället för att återvinnas?
Det finns flera orsaker:
- Fram till nu har det inte funnits anläggningar i Finland som kunnat hantera avfallskärl.
- Återvinning har inte varit ekonomiskt lönsam.
- Det kräver arbete – rengöring samt demontering av hjul och andra delar.
- Det är enklare och snabbare att skicka kärlen till förbränning.
• Suomessa ei ole tähän asti ollut laitoksia, jotka pystyisivät käsittelemään jäteastioita.
• Kierrätys ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa.
Nu följer även Finland efter – alla HDPE-avfallskärl kan återvinnas i ett cirkulärt flöde och bli till helt nya kärl.
• Se vaatii vaivaa – puhdistusta, pyörien ja muiden osien irrottamista.
1 kg återvunnen plast sparar 1,5 kg koldioxidutsläpp jämfört med ny plast. Källa: Yle
Muutos on nyt mahdollinen
En lastbil med 900 kärl sparar upp till 13 500 kg koldioxid – motsvarande 96 000 kilometer körning. Källa: openco2.net
• 1 kg kierrätysmuovia säästää 1,5 kg CO₂-päästöjä verrattuna neitseelliseen muoviin. Lähde
• Yksi 240 litran jäteastia painaa noin 10 kg, mikä tarkoittaa 15 kg CO₂-säästöjä astiaa kohden.
Än så länge har inga uppdrag haft återvunnet material som det viktigaste kriteriet.
• Yksi kuorma-autollinen (900 astiaa) säästää jopa 13 500 kg CO₂-päästöjä, mikä vastaa 96 000 ajokilometriä.
Lähde
Den siffran inkluderar dessutom inte avfallskärl.
Julkiset hankinnat ovat avainasemassa
Vuonna 2024 Suomessa kilpailutettiin arviolta 1,6 miljoonaa kiloa jäteastioita. Yhdessäkään näistä tarjouskilpailuista ei vaadittu kierrätysmateriaalia pääkriteerinä. Hankintalaki ei vielä painota tarpeeksi kierrätysmateriaalin käyttöön.
Kesrec, ESE GmbH, Finncont och PWS samarbetar nu för att etablera ett cirkulärt kretslopp för avfallskärl även i Finland.
Samaan aikaan Suomessa syntyy vuosittain 370 000 tonnia muovijätettä – alle 15 % kierrätetään. Eikä tämä luku sisällä edes jäteastioita.